Metsätalouden toimenpiteet tulisi toteuttaa niin, että kuormitusta alapuolisiin vesistöihin ei syntyisi. Kaikissa toimenpiteissä tämä ei ole mahdollista ja vesiensuojeluun on kehitetty erilaisia vesiensuojelutoimia, joiden tavoitteena on vähentää toimenpiteistä aiheutuvaa vesistökuormitusta. Vesiensuojelurakenteet saattavat väärin toteutettuina lisätä kuormitusta, joten niiden suunnitteluun ja oikeanlaiseen toteutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Metsätaloudessa hyödynnettävät vesiensuojeluratkaisut
Vesiensuojelun kannalta olennaisinta on välttää tarpeetonta maanmuokkausta ja ojitusta ja tehdä toimenpiteet vain siinä laajuudessa ja sillä voimakkuudella kuin ne ovat metsänkasvun kannalta tarpeen.
Kivennäismailla tärkein vesiensuojelurakenne on pienvesien ja vesistöjen varteen jätettävät suojavyöhykkeet. Ojien ja vesiuomien ylityksiä metsätalouskoneilla vältetään ja niille suositellaan jätettävän muokkaamaton suojavyöhyke.
Lisätietoa: Suojavyöhykkeet ja rantametsät.
Turvemailla ojien kunnostuksen yhteydessä tulee huolehtia vesiensuojelusta erilaisia vesiensuojelurakenteita ja -ratkaisuja hyödyntäen.
Metsätalousmaan luokittelusta maaperätyypin mukaan (kivennäismaa, turvemaa) ja eri kasvupaikkojen tunnistamisesta lisätietoa metsänhoidon suositusten: Metsänhoidon perusteita osiossa.
Kasvupaikan ominaisuudet ja toimenpidealueen etäisyys vesistöstä ovat oleellisia tekijöitä, kun arvioidaan toimenpiteen vaikutusta vesistöjen laatuun. Vesiensuojelutoimet tulee on tärkeää suunnitella erityisen huolellisesti, kun toimitaan kasvupaikaltaan viljavilla ja kosteilla, maalajiltaan hienojakoisilla ja eroosioherkillä sekä lähellä vesistöjä tai pienvesiä olevilla kohteilla. Vesistöt myös vaihtelevat ominaisuuksiltaan ja toiset ovat herkempiä metsätalouden vaikutuksille.
Lisätietoa: Vesiensuojelu metsänkäsittelyssä, Vesiensuojelun kannalta merkittävien kohteiden tunnistaminen.
Valuma-alue
Vesiensuojelurakenteiden ja vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelu perustuu pääsääntöisesti vesimääriin. Valuma-alueella tarkoitetaan sitä aluetta, jolta pintavesi kerääntyy tarkasteltavalle alueelle tai yksittäiselle vesiensuojelurakenteelle. Uudistusalan tai kunnostettavan ojitusalueen läpi virtaavan laskuojan valuma-alue voi siis olla huomattavasti laajempi kuin käsiteltävän alueen koko.
Vesiensuojelussa tulisi huomioida valuma-alue ja siellä tehtävät toimenpiteet mahdollisimman laajasti. Vesiensuojeluratkaisut tulisi suunnitella niin, että niistä saadaan mahdollisimman tehokkaita ja toisiaan tukevia osia suojelurakenteiden ketjuun sekä paikallisesti että laajemmalla alueella. Myös maatalousalueet on hyvä huomioida valuma-alueen tarkastelussa.