Virtaamanhallinnan suunnittelu

Finnish
Summary

Lähes kaikilla metsätalouden vesiensuojelussa käytettävillä vesiensuojelurakenteilla on jossakin määrin vaikutusta veden virtausnopeuteen. Virtaamanhallintarakenteilla tarkoitetaan kuitenkin vain niitä rakenteita, joilla tavoitellaan merkittävää virtaaman hidastamista. Virtaaman hallinta on tehokkaimpia vesiensuojelukeinoja ja sillä voidaan hallita myös metsien liiallista kuivumista ja siten ehkäistä tuholais- ja metsäpaloriskejä sekä edistää metsien terveyttä ja kasvua.

Virtaamanhallinnan onnistumiseen voidaan vaikuttaa tehokkaimmin ojien kunnostuksen suunnittelun yhteydessä. Olennaisinta on ojien kunnostustarpeen määrittely ja kunnostustoimenpiteiden kohdentaminen vain niihin ojiin, joiden kunnostaminen on välttämätöntä puuston kasvun kannalta. Tarpeettoman syviä ojia ei tule kaivaa.

Content
Text

Virtaamanhallinnan kannalta on oleellista arvioida suometsän hoitohankealueen ojakohtaiset vesimäärät sekä ojien pituuskaltevuudet. Vesien ohjailulla voidaan vaikuttaa alueen ojakohtaisiin vesimääriin. Veden virtausnopeuteen voidaan vaikuttaa myös erilaisten vesiensuojelurakenteiden avulla. Ojan pituuskaltevuutta voidaan pienentää esimerkiksi pohjapatojen tai kaivukatkojen avulla. Veden nopeuteen voidaan vaikuttaa erilaisilla patorakenteilla. Edellä mainittujen valuma-alueen eri ominaisuuksien määrittelyyn on suositeltavaa käyttää mm. Metsäkeskuksen tarjoamia avoimia paikkatietoaineistoja ja -työkaluja.

Lisätietoa: Ojien kunnostus.

Virtaamanhallinnan suunnittelussa voidaan käyttää apuna seuraavaa menettelyä:

  1. Määritellään vesienkulku ojitusalueella ja ojakohtaiset valuma-alueet
  2. Määritellään ojien eroosioalttius ja ne keinot, joilla sitä voidaan vähentää:
    • selvitetään, voidaanko eroosioalttiutta vähentää ojitussuunnitelmaa muuttamalla
    • jos ei, selvitetään, voidaanko käyttää virtaamanhallintarakenteita
  3. Määritellään alustavasti mahdolliset virtaamanhallintarakenteiden paikat
  4. Tarkistetaan maastossa paikan soveltuvuus mm. valuma-alueen pinta-alan, rakenteen vaikutusalueen ja veden pidätystilavuuden osalta
  5. Suunnitellaan padon rakenne:
    • mitoitetaan rakenteen padotusputken halkaisija, apuna voidaan käyttää nomogrammia tai laskukaavoja
    • määritellään asennettavien putkien korkeudet sekä tulvavesien ohjaus