Vedenpalautus suolle on toimenpide, jossa suohon rajautuvalta metsätalousalueelta ohjataan vettä suolle johdeojien avulla. Metsätalousmaiden ojitukset ovat tavoitellun kuivatuksen lisäksi aiheuttaneet usein myös niihin rajautuvien ojittamattomien suoalueiden osittaista kuivumista. Näiden kuivuneiden soiden tilaa voidaan parantaa ohjaamalla niille vettä. Samalla toimenpiteestä saadaan vesiensuojelullista hyötyä suon luontaisen vesiä puhdistavan vaikutuksen ansioista.
Vesien ohjaaminen suoalueelle voidaan toteuttaa ojien kunnostushankkeen tai maanmuokkauksen yhteydessä, erillisenä luonnonhoitohankkeena tai suon ennallistamisen yhteydessä.
Vedenpalautuksen käyttökohteet
Vedenpalautukseen voidaan hyödyntää suoalueita, kitu-joutomaa-alueita, sekä suojelusoita, jotka rajautuvat metsäojitusalueisiin. Suometsän hoitohankkeen tai muun metsäsuunnittelun yhteydessä on suositeltavaa tarkistaa, sijaitseeko suunnittelualue vedenpalautukseen soveltuvan suojelusuon läheisyydessä.
Tarkennuksia kohdevalintaan
- Maanpinnan tulee laskea riittävästi metsätalousmaalta suolle, jotta veden ohjaaminen ei aiheuta suota ympäröivän metsätalousmaan vettymistä.
- Parhaat edellytykset vedenpalautukselle on aapasoilla, koska niiden keskiosa on suon reuna-alueita matalammalla. Aapasoita esiintyy Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin alueilla.
- Keidassoille, joiden keskusta on reunaosia ylempänä, vedenpalautus onnistuu rajoitetummin. Maanomistajan halutessa, vettä voidaan ohjata keidassuon reunaosiin, jotka usein ovat metsätalouskäytössä mutta heikkotuottoisia. Näillä kohteilla on arvioitava tarkkaan alueet, joiden on tarkoitus vettyä vedenpalautuksen seurauksena, jotta toimenpide ei aiheuta haittaa metsätalouskäyttöön jäävälle alueelle. Keidassoita on pääasiassa Etelä-Suomessa ja Pohjanmaan rannikolla.
Tietoja vedenpalautukseen soveltuvista kohteista on koostettu Suometsänhoidon paikkatietoaineistoihin.
- vedenpalauttamiseen mahdollisesti soveltuvat kohteet kitu- ja joutomaalla
- vedenpalauttamiseen soveltuvat suojelukohteet
Vedenpalautuksen hyödyt
Vedenpalautuksen keskeisimmät ja tavoiteltavimmat hyödyt ovat suoluonnon monimuotoisuuden parantuminen ja vesiensuojelu.
- Vedenpalautus hyödyttää ympäröiviä metsätaloustoimia, sillä vastaanottava suo toimii luontaisena kiintoaineen ja ravinteiden pidättäjänä edistäen näin vesiensuojeluaSallantaus, T., Nieminen, M., Sarkkola, S., Turunen, J. 2022. Ojittamattomien soiden vaikutus veden laatuun - suon nielut. Vesitalous 2/2022: 19-23.. Vedenpalautus vähentää alapuolisten pienvesien vesistökuormitusta soiden luontaisen ravinteiden sitomiskyvyn ansiosta. Suolle johdetusta vedestä pidättyy suohon myös kiintoainesta.
- Veden ohjaaminen suolle voi olla myös taloudellisesti perusteltua, jos sillä voidaan välttyä pitkien suon ohitse kaivettujen laskuojien kunnostamiselta.
- Vedenpalautuksen avulla voidaan pitkällä aikavälillä hillitä ilmastonmuutosta, sillä sen avulla elvytetään suon luontaista toimintaa turvetta kerryttävänä ekosysteeminä, jolloin suo toimii hiilinieluina.
Suojelusuolle toteutettavassa vedenpalautuksessa keskeisin ja tavoiteltava hyöty on suoluonnon monimuotoisuuden parantuminen.
Vedenpalautuksen riskit
Vedenpalautuksen merkittävimmät riskit liittyvät suon yläpuolisen metsätalousmaan vettymiseen. Lisäksi vedenpalautus voi aiheuttaa luonnontilaisen suon ekosysteemissä ei-toivottuja muutoksia, kun suolle kulkeutuu kiintoainesta ja ravinteita. Johdeojia pitkin kuormitus on pistemäistä ja lisääntynyt ravinteisuus voi näkyä paikallisina kasvillisuusmuutoksina.
Riskejä hallitaan vedenpalautuksen huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella.